www.alysivut.fi


Antroposofinen lääketiede:
vaikuttavuus, käyttö, kustannukset, turvallisuus

lue lisää


Tietoja antroposofisesta lääketieteestä

Download pdf


Facts and Figures Anthroposophic Medicine

Download pdf


Antroposofinen lääketiede EU:ssa

CAMbrella: www.cambrella.eu

CAMDOC/EUROCAM
www.camdoc.eu


Sivukartta

Onkologisten mistelihoitojen siedettävyys ja lääketurvallisuus

(Katso myös www.mistel-therapie.de)

Misteliuutteista on systemaattisia ja kattavia katsauksia koskien siedettävyyttä, sivuvaikutuksia ja yliherkkyysreaktiota. Löytyy myös toksisuustutkimuksia ja katsauksia keskusteluun: Misteli potentiaalisena tuumorikasvun aiheuttajana?([20-23] Lisäksi on  systemaattisia katsauksia tapausselostuksia yliherkkyysreaktioista [44,45] ja toksikologiasta [43]. Yksi tuoreempi julkaisu  kokosi yhteen erilaisia ilmoituksia ei-toivotuista vaikutuksista [40].

Kaiken kaikkiaan osoittautuu mistelihoito hyvin siedetyksi; pistoskohdan reagointi ( punoitus, turvotus kutina, kipu ) on yleistä ja satunnaisesti ilmenee ”flunssan” kaltaisia oireita. Näitä ilmenee yleensä vain hoidon alussa tai annoksen noston yhteydessä. Oireet ovat annosriippuvaisia ja vaimenevat säännönmukaisesti  nopeasti ja spontaanisti. Yliherkkyysreaktioita esiintyy satunnaisesti. Yksityiskohtaisesti:

Siedettävyys, riski kliinisten tutkimusten valossa 

Kaikki käytettävissä olevat sekä prospektiiviset ja retrospektiiviset tutkimukset ( verrokkiryhmin tai ilman, onkologisin ja ei-onkologisin indikaatioin) että kaikki varsinaiset siedettävyys tutkimukset käytiin läpi sivuvaikutus ilmoitusten pohjalta. Kasuistiikka huomioitiin vain siinä määrin kuin sillä oli erityistä merkitystä sivuvaikutusten arviointiin. Tutkimukset koskivat ensisijaisesti misteliuut-teen ihonalaista annostelua, mutta myös intravenöösiä ja iv-infuusiota, intra-arterialista, intratumo-raalista, peritumoraalista, intrapleuraalista, intraperitoneaalista ja intraperikardiaalista antotapaa, kuten myös hoitoa raskausaikana. Näissä tutkimuksissa dokumentoitujen potilaiden määrä on huo-mattavasti yli 10 000, mikä vastaa useita miljoonia misteli-injektioita. Yksityiskohtien suhteen viit-taan kyseisiin katsauksiin [21-23].
Yhteenvetona voidaan todeta:

Misteliuutteen (HELIXOR®) turvallisuuden, toksisuuden ja mahdollisten yhteisvaikutusten kartoittamiseksi standardi kemoterapian (Gemcitabiini)  yhteydessä potilailla, joilla on pitkälle edennyt kasvain tutkitaan yksityiskohtaisesti parasta-aikaa faasi-I tutkimuksella USA:ssa ( National Center for Complementary and Alternative Medicine (National Institute of Health)).[34] Ensimmäisessä väliarviossa todettiin hyvä siedettävyys ilman annosta rajoittavaa toksisuutta kuten ei myöskään vaikutusta Gemcitabiinin plasmakonsentraatioon.[35]

Tapausselostukset yliherkkyysreaktioista ja erityisistä sivuvaikutuksista

On julkaistu tapausselostuksia allergisista tai allergistyyppisistä reaktioista, jotka voivat poikkeustapauksissa olla vakavia: Quincken ödema, hengenahdistus ja aina anafylaktiseen shokkiin asti. 20 vuoden ajalta vuoteen 2000 on tullut tietoon kahdeksan tämänkaltaista tapausta [1,10,13,37,39,41, 45,49], jotka käsittivät anafylaktisen reaktion, akuutin astman, allergisen koliitin, allergisen nuhan, yleistyneen eryteeman nekroottisin aluein, korkean kuumeen, urtikarian ja Quincken ödeman mistelihoidon aikana. Tämän lisäksi on kaksi kuvausta sarkoidoosin tai paikallisen imusolmukkeen ilmaantumisesta mistelihoidon aikana (ks.[49]). Stein päätyi näiden 8+2 tapauksien systemaattisessa syyseuraus suhteen arvioinnissa tulokseen: mistelihoidon olevan aiheuttavana agenssina 3 kertaa epäselvä, 1 kerran mahdollinen ja 6 kertaa todennäköinen tai hyvin todennäköinen [45]. Tämän jälkeen on julkaistu vielä 5 muuta tapausselostusta vaikeista allergisista tai allergistyyppisistä reaktioista [3,12,17]

Tämän lisäksi Tübingenin yliopiston immunologinen laboratorio tutki immunologisesti heille ilmoitetut 43 sivuvaikutustapausta. Näistä 16 tapauksessa oli kyse paikallisreaktion ilmestymisestä ( punoitus, turvotus, kutina eksanteema), 27 tapauksessa systeemisestä reaktiosta( yleistynyt urtikaria, Quincken  ödema, nuha, konjunktiviitti, korkea kuume, vaikea myalginen reaktio, anafylaktinen reaktio). 34:n potilaan kohdalla todettiin yhteys mistelihoitoon, 9:n kohdalla yhteys oli epätodennäköinen. Misteli uutteen uudelleen annostelun yhteydessä oireet uusivat useilla, osalla ei. [44-46] 

Muita tutkimuksia

Äskettäin julkaistiin katsaus ei-toivotuista tapahtumista (ET), jotka sattuivat ajallisesti mistelihoidon  aikana.[40] Tähän valittiin ilman tarkemmin kuvattuja kriteereitä 25 tutkimusta 138:sta kliinisestä tutkimuksesta. Näistä 13:sta (prospektiivisia vertailevia tutkimuksia) oli maininta ET:sta. Näiden lisäksi 14 muilla kriteereilla valittua erilaisin tavoin toteutettua tutkimusta, joissa oli myös mainintoja ET:sta. (kaikki nämä tutkimukset on jo käsitelty aiemmin tässä kirjoituksessa). Tämän lisäksi on koostettu tapausselostuksia ei toivotuista tapahtumista, jotka ovat jo mainittu yllä tai ovat paikallisia ja systeemisiä reaktioita tai kuvaavat immunologisia muutoksia (esim. eosinofiliaa). Myös lääkintäviranomaisille oli tehty ilmoituksia; kolmella viranomaisella oli ilmoituksia ET:sta. Koska näiden ilmoitusten kausaalista suhdetta misteliterapiaan ei oltu tutkittu, niin ei ole mahdollista erottaa lisäksi muiden terapioiden tai vaikutusten mahdollisia seuraamuksia suhteessa perussairauden aiheuttamiin komplikaatioihin ja vaivoihin. Siksi ilmoitukset eivät ole todella käyttökelpoisia.
Katsaus toksikologiaan kts.
[21,43]     

Selvityksiä ilman empiiristä taustaa

Toksikologisissa julkaisuissa käsitellään ristiriitaa kansanomaisen mielikuvan, misteli vaarallisena myrkkykasvina (”kuoleman suudelma”), ja sitä tukevan vähäisen empiirisen näytön  välillä tai jopa lähinnä vastakkaiseen suuntaan menevän empirian välillä. [25] Epäonnen kaiku (Unglücks-Fama) juontaa ehkä pohjoisesta mytologista, jonka mukaan Baldur jumala tapettiin mistelinuolella. Myös modernissa kirjallisuudessa löytyy useita ”kauhukertomuksia” mistelin nauttimisesta, mutta jotka puuttuvan tai virheellisesti välitetyn tiedon vuoksi eivät kuulu luoteltaviksi tässä yhteydessä. Esimerkkinä olkoon  European Journal of Cancer:n toimituksen [9] siteeraus: ” Toisin kuin asian puolestapuhujat haluavat meidän uskovan, on päinvastoin useita raportteja sivuvaikutuksista ja vakavista komplikaatioista misteliterapian jälkeen”. Jatkeena on lista 26:sta mistelihoidon sivuvaikutuksesta ja komplikaatiosta, jotka eivät sisällä pelkästään tunnettuja vaikutuksia immunomodulaatiosta kuten paikallisreaktio, lievä kuume ja vähäinen valkosolujen  lisääntyminen tai tunnetut hypotonian tai allergisen reaktion efektit, vaan sarjan vakavia vaikutuksia kuten sydänpysähdys, kooma, kuolema, delirium, hallusinaatiot, hepatiitti, pancreas verenvuoto, kouristuskohtaus, ripuli, kuivuminen jne.[9] Jos seuraa annettuja kirjallisuusviitteitä alkuperäisjulkaisuihin, niin löytää:

a)      Eläimillä suoritettuja toksisuustutkimuksia isoloiduilla viskotoksiineilla ja mistelilektiineillä, missä on haettu toksista ja letaalia annosta.

b)      Epähuomiossa tapahtunutta Phoradendronin, ” Amerikan mistelin” [14],  lehtien ja marjojen käyttöä, jota ei käytetä mistelihoidossa ja jonka käyttöä asiantuntijat pitävät vaarattomana [25]

c)      Yhden tapauksen ”mistelihepatiittia” sen jälkeen kun oli käytetty yrttitabletteja [15], joista jälkikäteen selvisi, ettei ne edes sisällä misteliuutetta [7].

d)      Selostuksen vuodelta 1874 tajuttomasta ja oksentelevasta pojasta, jonka oksennuksen seasta löydettiin mm 8 mistelin marjaa [8]. Tätä ekspertit eivät ottaneet vakavasti, koska mistelin marjoja nautitaan usein paljon suurempia määriä. ( Yksityiskohdat kts. [19])

Mainitut dramaattiset vaikutukset olivat toksisuuskokeista eläimillä ja muiden kuin misteliuutteen aiheuttamia; ei ollut empiiristä perustaa suhteessa onkologiseen mistelihoitoon.  

Kasvaimen mahdollinen kasvu

Viime vuosina on keskusteltu uudelleen ja uudelleen misteliuutteesta potentiaalisena tuumorikasvun edistäjänä. Lähteet ovat seuraavat:

Käsiteltyjen moninaisten solututkimusten kuten n.110 eläinkokeen pohjalta ja tällä hetkellä yli 100 kliiniseen tutkimukseen [18,19,32,38] perustuen ei löydy pohjaa kasvaimen kasvun lisääntymiselle.

Kaiken kaikkiaan ei toistaiseksi ole pitävää todistetta tuumoria indusoivasta kasvusta. (yksityiskohdat empiiriseen todistusaineistoon kts.[20]

Yhteenveto ja kommentit:

Kaiken kaikkiaan soittavat tutkimukset hyvää misteliuutteen siedettävyyttä. Harmittomat paikallisreaktiot ovat yleisiä ja satunnaisesti esiintyy flunssan kaltaisia oireita, mitkä molemmat ovat annossidonnaisia; satunnaisesti saataa ilmetä myös yliherkkyysreaktioita.

Tavanomaisen ihonalaisen annostelun ylittävä korkea-annoksinen tai intravenöösi, intrapleuraalinen, intraperitoneaalinen, intraperikardiaalinen, intratumoraalinen, intra-arterielli annostelu tulisi jättää spesialisteille; tämän rajoituksen myötä voidaan myös näitä aplikaatiomuotoja pitää turvallisina. Pitävää viitettä tuumorikasvuun mistelihoidon aiheutamana ei ole toistaiseksi löydetty. Tutkimukset koskien vaarattomuutta  ja riskejä on valtaosin kuvattu systemaattisesti ja läpinäkyvästi enemmän tai vähemmän täydellisen informaation kanssa; jotkin tapaukset koskien sivuvaikutuksia ovat kuitenkin polemiikin varjostamia ja tämä vaikeuttaa empiirisen havainnon ja persoonallisen mielipiteen erottamista toisistaan.

Kirjallisuus

[1] Allergische reacties op Iscador. Geneesmiddelenbulletin 32, 97 (1998).

[2] Augustin, M., P. R. Bock, J. Hanisch, M. Karasmann and B. Schneider, Safety and
efficacy of the long-term adjuvant treatment of primary intermediate- to high-risk malignant melanoma (UICC/AJCC stage II and III) with a standardized fermented
European mistletoe (Viscum album L.) extract. Arzneim -Forsch /Drug Res 55, 38-49 (2005).

[3] Bauer, C., T. Oppel, F. Rueff and B. Przybilla, Anaphylaxis to viscotoxins of mistletoe (Viscum album) extracts. Ann Allergy Asthma Immunol 94, 86-89 (2005).

[4] Burg, G., F. Nestle and R. Dummer, Neue Erkenntnisse zum malignen Melanom. Dt Ärztebl 94, A-1191-1196 (1997).

[5] Burger, A. M., U. Mengs, G. Kelter, J. B. Schüler and H. H. Fiebig, No evidence of stimulation of human tumor cell proliferation by a standardized aqueous mistletoe extrakt in vitro. Anticancer Res 23, 3801-3806 (2003).

[6] Büssing, A., G. M. Stein, C. Stumpf and M. Schietzel, Mistelextrakte bei lymphatischen Neoplasien. In Die Mistel in der Tumortherapie. Grundlagenforschung und Klinik. (Ed. R. Scheer, R. Bauer, H. Becker, P. A. Berg and V. Fintelmann) pp. 301-314, KVC Verlag, Essen 2001.

[7] Capernaros, Z., The golden bough: the case for mistletoe. The European Journal of Herbal Medicin 1, 17-21 (1994).

[8] Dixon, J., Mistletoe poisoning. Br Med J I, 224 (1874).

[9] Ernst, E., Mistletoe for cancer? Eur J Cancer 37, 9-11 (2001).

[10] Friess, H., H. G. Beger, J. Kunz, N. Funk, M. Schilling and M. W. Büchler, Treatment of advanced pancreatic cancer with mistletoe: Results of a pilot trial. Anticancer Res 915-920 (1996).

[11] Gabius, H.-J., F. Darro, M. Remmelink, S. Andre, J. Kopitz, A. Danguy, S. Gabius, I. Salmon and R. Kiss, Evidence for stimulation of tumor proliferation in cell lines and histotypic cultures by clinically relevant low doses of the galactoside-binding mistletoe lectin, a component of proprietary extracts. Cancer Investigation 19, 114-126 (2001).

[12] Gutsch, J., Außergewöhnlicher Krankheitsverlauf bei metastasierendem Mammakarzinom unter Misteltherapie nach pseudoallergischer Reaktion. In Die Mistel in der Tumortherapie. Grundlagenforschung und Klinik. (Ed. R. Scheer, R. Bauer, H. Becker, P. A. Berg and V. Fintelmann) pp. 379-387, KVC Verlag, Essen 2001.

[13] Hagenah, W., I. Dörges, E. Gafumbegete and T. Wagner, Subkutane Manifestation eines zentrozytischen Non-Hodgkin-Lymphoms an Injektionsstellen eines Mistelpräparats. Dtsch med Wschr 123, 1001-1004 (1998).

[14] Hall, A. H., D. G. Spoerke and B. H. Rumack, Assessing mistletoe toxicity. Ann Emerg Med 15, 1320-1323 (1986).

[15] Harvey, J. and D. G. Colin-Jones, Mistletoe hepatitis. Br Med J 282, 186-187 (1981).

[16] Hausschild, A., Therapie des malignen Melanoms - Qualitätssicherung und Perspektiven. Onkologie 2, 412-422 (1996).

[17] Hutt, N., M. Kopferschmitt-Kubler, J. Cabalion, A. Purohit, M. Alt and G. Pauli, Anaphylactic reactions after therapeutic injection of mistletoe (Viscum album L.). Allergol Immunopathol (Madr) 29, 201-203 (2001).

[18] Kienle, G. S., F. Berrino, A. Büssing, E. Portalupi, S. Rosenzweig and H. Kiene, Mistletoe in cancer - a systematic review on controlled clinical trials. Eur J Med Res 8, 109-119 (2003).

[19] Kienle, G. S. and H. Kiene, Die Mistel in der Onkologie - Fakten und konzeptionelle Grundlagen, Schattauer Verlag, Stuttgart, New York 2003.

[20] Kienle, G. S. and H. Kiene, Stellenwert, Dosierung und Gefährlichkeit (Tumorenhancement) des ML I - immunologische Schlußfolgerungen und experimentelle Untersuchungen. In Die Mistel in der Onkologie. Fakten und konzeptionelle Grundlagen. pp. 301-332, Schattauer Verlag, Stuttgart, New York 2003.

[21] Kienle, G. S. and H. Kiene, Verträglichkeit, Nebenwirkungen, Überempfindlichkeitsreaktionen, Toxizität. In Die Mistel in der Onkologie. Fakten und konzeptionelle Grundlagen. pp. 591-607, Schattauer Verlag, Stuttgart, New York 2003.

[22] Kienle, G. S., Kiene, H. and Albonico, H. U. Health Technology Assessment Bericht Anthroposophische Medizin. Erstellt im Rahmen des Programm Evaluation Komplementärmedizin (PEK) des Schweizer Bundesamtes für Sozialversicherung. 2005.

[23] Kienle, G. S., H. Kiene and H. U. Albonico, Anthroposophische Medizin in der klinischen Forschung. Wirksamkeit, Nutzen, Wirtschaftlichkeit, Sicherheit. Im Druck, Schattauer Verlag, Stuttgart, New York 2006.

[24] Kleeberg, U. R., S. Suciu, E. B. Bröcker, D. J. Ruiter, C. Chartier, D. Liénard, J. Marsden, D. Schadendorf and A. M. M. Eggermont, Final results of the EORTC 18871/DKG 80-1 randomised phase III trial: rIFN-a2b versus rIFN-g versus Iscador M versus observation after surgery in melanoma patients with either high-risk primary (thickness >3mm) or regional lymph node metastasis. Eur J Cancer 40, 390-402 (2004).

[25] Krenzelok, E. P., T. D. Jacobsen and J. Aronis, American Mistletoe Exposures. Am J Emerg Med 15, 516-520 (1997).

[26] Kuehn, J. J., Langfistig guter Verlauf unter Misteltherapie bei einem Patienten mit einem zentroblastisch-zentrozytischen Non-Hodgkin-Lymphom. Dtsch med Wschr 124, 1414-1418 (1999).

[27] Kuehn, J. J., Misteltherapie bei malignen Lymphomen - Neue Erkenntnisse und Erfahrungen im Rahmen einer prospektiven Kasuistikserie bei Patienten mit follikulären Non-Hodgkin-Lymphomen. In Fortschritte in der Misteltherapie. Aktueller Stand der Forschung und klinischen Anwendung. (Ed. R. Scheer, R. Bauer, H. Becker, V. Fintelmann, F. H. Kemper and H. Schilcher) pp. 477-489, KVC Verlag, Essen 2005.

[28] Kunze, E., H. Schulz, M. Adamek and H.-J. Gabius, Long-term administration of galactoside-specific mistletoe lectin in an animal model: no protection against Nbutyl-N-(4-hydroxybutyl)-nitrosamine-induced urinary bladder carcinogenesis in rats and no induction of a relevant local cellular immune response. J Cancer Res Clin Oncol 126, 125-138 (2000).

[29] Kunze, E., H. Schulz, H. Ahrens and H.-J. Gabius, Lack of an antitumoral effect of immunomodulatory galactoside-specific mistletoe lectin on N-methyl-N-nitrosoureainduced urinary bladder carcinogenesis in rats. Exp Toxic Pathol 49, 167-180 (1997).

[30] Kunze, E., H. Schulz and H.-J. Gabius, Inability of galactoside-specific mistletoe lectin to inhibit N-methyl-N-nitrosourea-induced tumor development in the urinary bladder of rats and to mediate a local cellular immune response after long-term administration. J Cancer Res Clin Oncol 124, 73-87 (1998).

[31] Lange Wantzin, G., K. Thomsen and N. I. Nissen, Alvorlige bivirkninger efter mistelenekstraktbehandling. Ugeskr Laeger 145, 2223-2224 (1983).

[32] Mabed, M., L. El-Helw and S. Sharma, Phase II study of viscum fraxini-2 in patients with advanced hepatocellular carcinoma. Br J Cancer 90, 65-69 (2004).

[33] Maier, G. and H. H. Fiebig, Absence of tumor growth stimulation in a panel of 16 human tumor cell lines by mistletoe extracts in vitro. Anti-Cancer Drugs 13, 373-379 (2002).

[34] Mansky, P. J., J. Grem, D. B. Wallerstedt, B. P. Monahan and M. R. Blackman, Mistletoe and Gemcitabine in patients with advanced cancer: A model for the phase I study of botanicals and botanical-drug interactions in cancer therapy. Integr Cancer Ther 2, 345-352 (2003).

[35] Mansky, P. J., Wallerstedt, D. B., Monahan, B. P., Lee, C., Swain, S. M., Evande, R. and Blackman, M. R. Mistletoe extract/gemcitabine combination treatment: An interim report from the NCCAM/NCI physe I study in patients with advanced solid tumors. 2004.

[36] Matthes, H., Onkologische Misteltherapie (Viscum album L.) aus klinischanthroposophischer Sicht. In Die Mistel in der Tumortherapie. Grundlagenforschung und Klinik. (Ed. R. Scheer, R. Bauer, H. Becker, P. A. Berg and V. Fintelmann) pp. 253-274, KVC Verlag, Essen 2001.

[37] Ottenjann, R., Allergische Kolitis auf Mistelextrakt. Selecta 29 (1992).

[38] Piao, B. K., Y. X. Wang, G. R. Xie, U. Mansmann, H. Matthes, J. Beuth and H. S. Lin, Impact of complementary mistletoe extract treatment on quality of life in breast, ovarian and non-small cell lung cancer patients. A prospective randomized controlled clinical trial. Anticancer Res 24, 303-309 (2004).

[39] Pichler, W. J., Allergie auf Mistelextrakt. Dtsch med Wschr 116, 1333-1334 (1991).

[40] Saller, R., S. Kramer, F. Iten and J. Melzer, Unerwünschte Wirkungen der Misteltherapie bei Tumorpatienten - Eine systematische Übersicht. In Fortschritte in der Misteltherapie. Aktueller Stand der Forschung und klinischen Anwendung. (Ed. R. Scheer, R. Bauer, H. Becker, V. Fintelmann, F. H. Kemper and H. Schilcher) pp. 367-403, KVC Verlag, Essen 2005.

[41] Seidemann, W., Allergische Rhinitis durch Misteltee (Viscum album). Allergologie 7, 461-463 (1984).

[42] Silver, S., Trial results warn of dangers in the use of mistletoe extract. Lancet Oncol 2, 196 (2001).

[43] Stein, G. M., Toxicology of mistletoe and their components. In Mistletoe. The Genus Viscum. (Ed. A. Büssing) pp. 183-194, Hardwood Academic Publishers, Amsterdam 2000.

[44] Stein, G. M. and P. A. Berg, Characterisation of immunological reactivity of patients with adverse effects during therapy with an aqueous mistletoe extract. Eur J Med Res 4, 169-177 (1999). 

[45] Stein, G. M. and P. A. Berg, Adverse effects during therapy with mistletoe extracts. In Mistletoe. The Genus Viscum. (Ed. A. Büssing) pp. 195-208, Hardwood Academic Publishers, Amsterdam 2000.

[46] Stein, G. M. and P. A. Berg, Immunologische Reaktivität von Patienten mit Mistel- Nebenwirkungen. In Die Mistel in der Tumortherapie. Grundlagenforschung und Klinik. (Ed. R. Scheer, R. Bauer, H. Becker, P. A. Berg and V. Fintelmann) pp. 507- 516, KVC Verlag, Essen 2001.

[47] Timoshenko, A. V., Y. Lan, H.-J. Gabius and P. K. Lala, Immunotherapy of C3H/HeJ mammary adenocarcinoma with interleukin-2, mistletoe lectin or their combination. EEur J Cancer 37, 1910-1920 (2001).

[48] von Hagens, C., A. Loewe-Mesch, J. J. Kuehn, U. Abel and I. Gerhard, Prospektive kontrollierte nicht randomisierte Machbarkeits-Studie zu einer postoperativen simultanen Mistel-/Chemotherapie bei Patientinnen mit Mammakarzinom - Ergebnisse zu Rekrutierbarkeit, Immunparametern, Lebensqualität und Verträglichkeit. In Fortschritte in der Misteltherapie. Aktueller Stand der Forschung und klinischen Anwendung. (Ed. R. Scheer, R. Bauer, H. Becker, V. Fintelmann, F. H. Kemper and H. Schilcher) pp. 567-578, KVC Verlag, Essen 2005.

[49] Zürner, P., Sarkoidose nach Misteltherapie (Helixor)? arznei-telegramm 5, 51 (1992).

©  Dr.med. Gunver S. Kienle

 

Lisää lääketurvallisuudesta

Misteliuutteet ovat yleisesti hyvin siedettyjä eivätkä ole osoittaneet toksisia haittoja edes pitkäaikaisesti annetuissa korkeissa annoksissa syöpäpotilailla. Hepato-, nefro- ja hemotoksisuus suljettiin selkeästi pois [1]. Myös koskien akuuttia, sub-akuuttia ja kroonista toksisuutta, kaupallinen misteliuute todettiin eläinkokeissa ei-toksiseksi suonensisäisesti tai ihonalaisesti annettuna [2]. Jopa maksimiannoksilla volyymiin nähden, mitään haittoja ei voitu todeta eläimillä makroskooppisella tai mikroskooppisella tasolla.

Ristiriita misteliuutteiden ilmeisistä sytotoksista in-vitro-vaikutuksista sekä eristettyjen misteli lektiinien korkeasta myrkyllisyydestä (LD 50 ML 1:28 microg/bw) ja toisaalta toksisuuden puute kun annostellaan parenteraalisesti, voidaan selittää mistelilektiinien ja misteliuutteen muiden komponenttien vuorovaikutuksella, sitoutumisella seerumin glykosiloituihin aineisiin (lähinnä haptoglobiini) ja muihin kehon nesteisiin [3] ja varsinkin lektiinipitoisuuden neutralisoitumisella erityisillä lektiinivasta-aineilla [4].
Jopa mutageeniset, genototoksiset ja immunotoksiset vaikutukset pystyttiin pitkälti sulkemaan pois testien perusteella [2,5].
Oleellinen vuorovaikutus muiden lääkkeiden kanssa sytokromioksidaasi P450 tai sen alaryhmien kanssa induktion kautta, kuten muiden fytolääkeaineiden kuten mäkikuisman tai kava kavan kohdalla, on myös voitu laajalti sulkea pois [5].

Misteliterapian sivuvaikutukset eivät oikeastaan ole muuta kuin toivottujen tulehdus-, ja immunostimulointivaikutusten liiallista esiintymistä.[6]. Paikalliset tulehdusreaktiot ovat suhteellisen tavallisia ihonalaisilla injektioalueilla; tämä on yhdenmukaista solutason viivästyneen immuunivasteen reaktion kanssa ja on siksi oleellinen indikaattorireaktio immunologisesti tehokkaalle annokselle. Vasta kun halkaisija on yli 5 cm, toivottu koko on ylitetty. Myös kuume tai paikallisesti turvonneet imusolmukkeet ovat mahdollisia. Kaikissa näissä tapauksissa, annoksen pienentäminen on suositeltavaa aloitettaessa uudelleen oireiden rauhoituttua täysin.  Allergiset-  tai pseudo-allergiset reaktiot (urtikaria tai makulopapuloottinen eksantema, harvemmin angioneuroottinen ödeema ja bronkkiaalispasmit, erittäin harvinainen anafylaktinen shokki) ovat epätavallisia [7].  Kuitenkin pitää todeta, että henkilöt joilla on jo olemassa olevia allergioita, atopiaa tai autoimmuunisairauksia, saattavat reagoida herkemmin ja ovat useammin allergisia mistelipistoksille. Tällaisille henkilöille on suositeltavaa käyttää misteliuutevalmistetta, jossa on pienempi lektiinipitoisuus ja käyttää pienempää annostusta sekä nostaa annostusta hitaammin.

Kirjallisuus

[1] Böcher, E., Stumpf, C., Büssing, A., Schietzel, M.: Prospektive Bewertung der Toxizität hochdosiert Viscum album L.-Infusionen bei Patienten mit progredienten Malignomen. Zeitschrift für Onkologie 28, 4, 1996, 97 – 106

[2] Stein, G.M.: Toxicology of mistletoe extracts and their components, in Büssing, A.(Ed.): Mistletoe. The Genus Viscum. Harwood academic publishers 2000, 183 – 194  

[3] Frantz, M., Jung, M. L., Ribereau-Gayon, G., Anton, R.: Modulation of mistletoe lectins cytotoxicity by carbohydrates and serum glycoproteins. Arzneimittelforschung/Drug Research 50, 2000, 471 – 478

[4] Stettin, A., Schultze, J.L., Stechemesser, E., Berg, P.A.: Anti-mistletoe lectin antibodies are produced in patients during therapy with aqueous mistletoe extract derived from Viscum album L. and neutralize lectin-induced cytotoxicity in vitro. Klinische Wochenschrift 68, 1990, 896 – 900

[5] Schierholz, J.M. et al: In Vorbereitung

[6] Berg, P.A., Stein, G.M.: Beeinflusst die Misteltherapie die Abwehr epithelialer Tumoren? Eine kritische immunologische Analyse. Deutsche Medizinische Wochenschrift 100, 26, 2001, 339 – 345 

[7] Stein, G.M., Berg, P.A.: Adverse effects during therapy with mistletoe extracts, in Büssing, A.(Ed.): Mistletoe. The Genus Viscum. Harwood Academic Publishers 2000, 195 – 208  

© Dr. med. Dietrich Schlodder/PD Dr.med.Dr.rer.nat. Jörg M. Schierholz
Fischermuhle 1
,
DE-72348 Rosenfeld