www.alysivut.fi


Antroposofinen lääketiede:
vaikuttavuus, käyttö, kustannukset, turvallisuus

lue lisää


Tietoja antroposofisesta lääketieteestä

Download pdf


Facts and Figures Anthroposophic Medicine

Download pdf


Antroposofinen lääketiede EU:ssa

CAMbrella: www.cambrella.eu

CAMDOC/EUROCAM
www.camdoc.eu


Sivukartta

Mistelihoidon kliininen tehokkuus

(Katso myös www.mistel-therapie.de)

Misteli onkologiassa- katsaus kliinisiin tutkimuksiin (Gunver Kienle, MD)

Lukuisia kliinisiä tutkimuksia on tehty misteliuutteen vaikuttavuudesta  onkologisten sairauksien hoidossa. On käytetty erilaisia tutkimusasetelmia(-menetelmiä). On pieniä sarjoja tapausselostuksia tai suurempia kohorttitutkimuksia, jotka yleensä keskittyy kysymykseen kuinka yleisesti tietyn mistelihoidon yhteydessä kasvain pienenee tai mikä on hoidon vaikutus kokonaisterveydelle (ennen-jälkeen vertailu). On myös prospektivisia vertailevia tutkimuksia (satunnaistettuja tai ei-satunnaistettuja) ja retrospektiivisia vertailevia tutkimuksia, joissa on verrattu sairauden kulkua mistelillä hoidetuilla myös muuta hoitoa samanaikaisesti saaneisiin tai ilman lisähoitoa olleisiin potilaisiin. Kaikilla näillä tutkimusasetelmilla erityiset käyttöaiheensa, etunsa ja haittansa, mahdollisuutensa ja rajoituksensa. Kaikki tutkimus asetelmat edellyttävät asiantuntisuuttaja huolellisuutta toteutuksessaanja niitä voi vain arvioida todistusarvonsa suhteen.

Vain suuret kontrolloidut tutkimukset (RCT= randomisoidut (=satunnaistetut) kontrolloidut tutkimukset) hyväksytään tämänhetkisen vallitsevan trendin  mukaisesti ja sitä vastoin vähätellään voimakkaasti muita tutkimuksia. Ideaaliolosuhteiden vallitessa RCT:t ovat toki täydellisiä, mutta niillä on käytännön todellisuudessa monia rajoituksia. Niiden priorisointi johtaa lukuisiin vääristymiin terveydenhuollossa ( esim. kaupallisuus-, karriääribias ja suurtenlukujenbias, keskiarvobias ja terapiaprioriteettibias )  sekä huomattaviin ristiriitatilanteisiin tutkimuksen ja medisiinan arkipäivän välillä, että eettisiin ongelmiin ja erilaisiin asymmetrisiin tuloksiin ( kts. pluralististen evaluaatiomallien välttämättömyys). Tämän vuoksi on järkevää luoda informaatiosynteesi erilaisten näyttömuotojen ( Evidenztypen ) pohjalta eikä pelkästään rajoittumalla RCT:n käyttöön. [1]

Eräs luonteenomainen piirre mistelitutkimuksessa on huomattava praktiikassa toimivien lääkärien oma-aloitteinen tutkimus tämän terapian hyödyistä ja tutkimus sen erityisistä käyttöalueista sekä pyrkimys kommunikoida tulosten pohjalta. Niitä ei ole tehneet vain lääketeollisuus ja yliopistolai-tokset. Tämä osoittaa huomattavaa paneutumista  ja käytännönläheistä tutkimusta, joka aiheuttaa usein metodisten ja formaalisten standardien puutteita , jotka voidaan hoitaa suurten tutkimusyksikkköjen infrastruktuurein ja taloudellisten panostusten kautta.

Tällä hetkellä on olemassa 94 kliinistä tutkimusta ( kaksi tutkimusta hylättiin perättöminä; yksityiskohdat kts.[5,6] ).joissa on tutkittu antroposofisten mistelivalmisteiden ( abnoba Viscumâ, Helixorâ, Iscadorâ, Iscar, Iscusinâ, Isorelâ),terapeuttista vaikutusta kasvainpotilaisiin ( valintakriteeri) suhteessa:

Menetelmällisesti on kyseessä

Nämä tutkimukset kohdistuivat mistelihoitoon

Tässä ei ole huomioitu tutkimuksia mistelihoidon immunomodulaatiosta  eikä siedettävyydestä ja turvallisuudesta, jotka on arvioitu erikseen.

Tutkimukset arvioitiin kriittisesti menetelmällisen laatunsa puolesta [2-6]; joka tulee arvioida erilaisten tutkimustapojen mukaan erilaisin laatukriteerein, koska kulloinkin erilaisilla aspekteilla on erilainen painoarvo. Kyseisten tutkimusten menetelmällinen laatu vaihteli huomattavassa määrin. Erityisesti prospektiivisten tutkimusten ( vertailevia ja ei vertailevia) joukossa on huolellisesti tehtyjä ja puutteellisesti julkaistuja tutkimuksia. Retrospektiivisissä vertailevissa tutkimuksissa oli usein vakavia puutteita. Vertailtavuutta ei oltu usein tutkittu; vain harvoissa oli varmistettu vertailtavuus tärkeimpien prognostisten tekijöiden suhteen. Äskettäin julkaistiin kaksi kalliilla menetelmillä tehtyä farmakoepidemiologista retrolektiivistä tutkimusta, joissa vertailtavuus on optimoitu ja laatu on huomattavasti parempaa.

Loppupäätelmänä tutkimustenvaltaenemmistön voidaan osoittavan misteliterapian etuja. Laatu ja yksittäisten tutkimusten potentiaaliset heikkoudet huomioiden vaikuttaa parhaiten osoitetun konventionaalisten syöpähoitojen ( komoterapia, sädehoito, leikkaus) sivuvaikutusten väheneminen. Hyvin todennäköistä on myös yleinen elämänlaadun paraneminen. Hyvin on osoitettu misteliuutteen injektioin indusoima tuumoriremissio. Tämä on sopusoinnussa prekliinisen sytotoksisuustutkimuksen ja eläinkokeiden kanssa. Tällaiset kasvainremissiot vaikuttavat olevan riippuvaisia sekä annostuksesta että antotavasta ja olevan enemmän poikkeuksia tavanomaisessa matala-annoksisessa mistelihoidossa. Elinajan pidentyminen mistelihoidon myötä on mahdollista ja vaikuttaa olevan riippuvainen sekä annostelun, emäpuun- ja valmistevalinnasta että yhteydessä mistelihoidon kestoon.

Lääkäreiltä pyydetään yhä uudestaan ymmärrettävämpää argumentointia yksilöllisestä hoidosta, joka sisältää sekä tietoista valintaa ja säätelyä annoksen, valmisteen, emäpuun, aplikaatio alueen- ja rytmin  että muiden interventioiden käytön suhteen, joka johtaisi vaikuttavuuden lisääntymiseen ja parempiin tuloksiin. Systemaattinen tutkimus tämän suhteen kuitenkin puuttuu; tätä teemaa ei pysty luonteensa vuoksi ylipäätään selvittää tavanomaisin tutkimustavoin.

[1] Kienle, G. S., Gibt es Gründe für Pluralistische Evaluationsmodelle? Limitationen der Randomisierten Klinischen Studie. Z ärztl Fortbild Qual Gesundh wes 99, 289-294 (2005).

[2] Kienle, G. S., F. Berrino, A. Büssing, E. Portalupi, S. Rosenzweig and H. Kiene, Mistletoe in cancer - a systematic review on controlled clinical trials. Eur J Med Res 8, 109-119 (2003).

[3] Kienle, G. S. and H. Kiene, Die Mistel in der Onkologie - Fakten und konzeptionelle Grundlagen, Schattauer Verlag, Stuttgart, New York 2003.

[4] Kienle, G. S. and H. Kiene, Kontrollierte klinische Studien zur Misteltherapie der Krebserkrankung. Eine systematische Übersicht. In Fortschritte in der Misteltherapie. Aktueller Stand der Forschung und klinischen Anwendung. (Ed. R. Scheer, R. Bauer, H. Becker, V. Fintelmann, F. H. Kemper and H. Schilcher) pp. 405-421, KVC Verlag, Essen 2005.

[5] Kienle, G. S., Kiene, H. and Albonico, H. U. Health Technology Assessment Bericht Anthroposophische Medizin. Erstellt im Rahmen des Programm Evaluation Komplementärmedizin (PEK) des Schweizer Bundesamtes für Sozialversicherung. 2005.

[6] Kienle, G. S., H. Kiene and H. U. Albonico, Anthroposophische Medizin in der klinischen Forschung. Wirksamkeit, Nutzen, Wirtschaftlichkeit, Sicherheit. Im Druck, Schattauer Verlag, Stuttgart, New York 2006

© Dr. med. Gunver Kienle 


Mistelihoidon kliininen tehokkuus (D.Schlodder, MD; J.Schierholz, Ass Prof, MD, PhD)

Huolimatta valtavista ponnistuksista syövän tutkimuksessa, syöpää ei olla voitu nujertaa: taudin uusiutumista tapahtuu riippumatta parhaista leikkaustekniikoista ja tehokkaista lisäaineista. Kun etäpesäkkeitä ilmaantuu, paraneminen ei ole mahdollista paitsi muutamassa poikkeustapauksessa. Tässä tapauksessa palliatiivinen terapia on indikoitu, ei pelkästään elinkaaren pidentämistä varten, mutta myös parantamaan elämänlaatua mahdollisimman paljon.

Näissä tapauksissa mistelihoidoista on suuri apu: Laajojen kokemusraporttien, seurantatutkimuksien ja kliinisten tutkimusten perustella, monen potilaan elämänlaatua voidaan huomattavasti parantaa. Mistelihoitojen avulla kipujen kanssa on vähemmän ongelmia, potilaat nukkuvat paremmin, ruokahalu on parempi, krooninen väsymys vähenee ja potilaat ovat aktiivisempia sekä kohtaavat elämän rohkeammin [1,2]. Mikäli misteliterapia pystyy tosiaan huomattavasti parantamaan kliinisesti relevantteja parametreja, kuten eloonjäämisprosentti/elinaika, on seikka, mistä kiistellään . Kienle et al. löysi systemaattisessa misteliterapia-analyysissa, 66 retrospektiivisen tai ei-kontrolloidun tutkimuksen lisäksi,  23 kontrolloitua kliinistä tutkimusta (16 prospektiivista randomisoitua, 2 osittain (quasi) randomisoitua ja 5 prospektiivista kontrolloitua tutkimusta). Enemmistö tutkimuksista päätyi  tilastollisesti merkitsevään tulokseen misteliterapiaa saaneiden potilaiden hyväksi [3].
Prospektiivisista kontrolloiduista 12 tutkimuksesta, joissa oli hyviä tilastollisesti merkitseviä tuloksia misteliterapiaa saaneesta ryhmästä [4-15], 8 tutkimusta voitiin identifioida hyvillä tuloksilla suhteessa selviytymis-todennäköisyyteen [6-8, 12, 13-15], 1 suhteessa tuumorin pienenemiseen [5],
3 suhteessa elämänlaatuun [4,9-10]. 7 tutkimusta johtivat positiiviseen trendiin suhteessa elinaikaan ja tuumori-vapaaseen intervalliin.

18 tutkimusta tehtiin yliopistollisissa sairaaloissa tai suurilla hyvin varustetuilla klinikoilla, 3 kuntoutuskeskuksissa ja 2 suuremmilla vastaanotoilla. Yksi suuremmista plasebo-kontrolloiduista tutkimuksista julkaistiin ainoastaan tiivistelmänä, koska tutkimusta ei viety täysin loppuun ja alustavat tulokset eivät olleet laadullisesti valmistajan informaation mukaisia [16].  5 tutkimusta tarkkaili misteliterapiaa interventiona konventionaalisen kemo- tai radioterapian lisänä.  12 tutkimuksessa valittiin potilaiden adjuvanttiterapia asetelma leikkauksen tai radioterapian jälkeen. Suurin osa tutkimuksista ovat kuitenkin puutteellisia randomisoinnin, stratifikaation sekä potilasmäärän suhteen, joten tieteellinen arviointi on tuskin mahdollista. Mainita voisi: taudin ei-hyväksyttävä dokumentaatio (diagnoosi, vaihe, kesto, aikaisemmat terapiat, prognoosifaktorien arviointi); rekonstruktion puute/terapeuttisen intervention todistettavuus, tarkkailijan tulokset ja statistiikat; puutetta historiallisen kontrolliryhmän verrannollisista tiedoista; puute hoidon keskenjättäneiden listauksesta/nimeämisestä [16]. Melkein kaikki käytössä olevat terapiatutkimukset julkaistiin lehdissä, joilla ei ole riittävää kollegiaalista arviointijärjestelmää (siksi tieteellisesti hyväksytty asiantuntemus puuttuu). Tässä vaiheessa aina huolestuttava valinnan puolueellisuus astuu kuvaan – taipumus julkaista positiiviset tulokset ja jättää huomioimatta negatiiviset. Tämä koskee toki myös kliinisiä sytostaatti kemoterapiatutkimuksia, jotka lisäksi voidaan normaalisti järjestää ei-sokkona ja jotka vielä ovat olleet pelkästään osittain randomisoituja [18].

Tutkimukset ovat merkittävän heterogeenisia suhteessa interventioon, potilaiden ominaispiirteille, kliiniselle diagnoosille, tulosten mittaustapaan, kliiniseen suunniteluun, metodiseen laatuun ja sekä positiivisen, että negatiivisen harhan vaikutuksiin. Tästä johtuen, yhdistetty poikki-leikkausanalyysi näistä tutkimuksista ei ole mahdollinen. Monet näistä metodologisista virheistä koskien transparenssia ja täydellisen kliinisen informaation tarkastettavaksi jättämistä voidaan ratkaista, muut kriteerit ovat kuitenkin vaikeampia täyttää. Esimerkiksi kaksoissokkomahdollisuus häviää, koska ihoanalaiset misteli injektiot aiheuttavat paikallisia reaktioita riippuen annoksen koosta toisin kun plasebo. Tämän lisäksi misteliuutteet ovat asteittain tummempia mitä vahvempia konsentraatiot ovat, mikä olisi paljastavaa lääkärille, ja täten eettiset komiteat ovat luonnostaan kieltäneet kaksoissokkotyyppiset testit.
Tutkimuksen puolueellisuus on suuri ongelma, sillä etenkin potilaat jotka ovat palliatiivisessa vaiheessa, hyödyntävät usein myös muita täydentäviä vaihtoehtoja standardihoito-ohjeiden lisäksi, joista he eivät informoi tutkijaa. Toisen ongelman muodostavat henkilöt, jotka potilaspistokokeissa esiintyvien protokollalaiminlyöntien takia (10-50%) joutuvat jättämään hoidon kesken randomisoinnin jälkeen. Myöhempi hoitoaikomus ei vähentäisi mahdollista puolueellisuutta näin suurilla keskeytysmäärillä.
Potilailla on usein jo olemassa joko myönteinen tai kielteinen asenne vaihtoehtohoitoihin. Tämä johtaa siihen, että ainakin Saksassa on vaikea löytää vapaaehtoisia randomisoituun mistelitutkimukseen. Tästä johtuen, Dold et al.:lle meni n. 9 ½  vuotta tutkimuksensa rekrytointiin [4]. Tällaisessa ajassa terapeuttiset ja diagnostiset käytännöt muuttuvat. Pitkä tutkimuksen kesto johtaa vääjäämättä protokolla-laiminlyönteihin ja nämä eivät pelkästään johdu välttämättömistä muutoksista standardi-kemoterapiassa.

Useimmat mistelitutkimukset jotka on julkaistu tähän päivään mennessä, aloitettiin ennen kuin GCP-ICH  ohjeistus implementoitiin, joten sisäistä laaduntarkastusta tehtiin vain satunnaisesti. Useimmiten tutkimukset keskittyvät eloonjäämisprosentteihin tai oireiden vähenemisiin ja keskittyvät ainoastaan hyvin vähän elämänlaatuun liittyviin seikkoihin.  Silti kliinisesti reaaliset kohennukset elämän laadussa, kuten harvemmat depressio- ja väsymystapaukset, pienemmät infektiomäärät, harvemmat sivuvaikutukset kemoterapiasta ja vähäisemmät kivut, ovat asioita joihin pyritään enenevässä määrin kasvainterapiassa.
Toinen suuri ongelma täydentävien metodien kliinisessä arvioinnissa on niihin liittyvissä monimuotoisissa kliinisissä asetelmissa ; usein potilaille määrätään myös muita kasvisvalmisteita, ei-farmakologisia interventioita kuten musiikkiterapiaa, fysioterapiaa tai psykoterapiaa. Käytäntö, jossa komplementaarisia, moni-modulaariasia hoitomuotoja käytetään (jotka usein myös heijastavat oikeata potilastilannetta),  vaikeuttavat  yhden yksittäisen täydentävän komplementinarviointia [3].

Seuraavat toteamukset uusimmista tutkimuksista ovat helpompia tulkita kun perustaa informaation 20 vuoden takaisille ”oppimiskäyrille” misteliterapiasta:

Eräässä prospektiivisessa, randomisoidussa monikeskustutkimuksessa potilaita (miehiä/naisia), joilla oli suomuisa pään ja niskan karsinoomaa (levyepiteelikarsinooma), hoidettiin lisäksi/täydentävästi standardisoidulla lektiini- mistelivalmisteella. Potilasetuja ei voitu todeta suhteessa elämänlaatuun, tuumoria tuhoavien standarditerapioiden ei-toivottujen lääkevaikutusten suhteen, uusiutumiseen ja metastaasivapaaseen aikaan, eloonjäämisaikaan eikä immunologisiin reaktioihin [19]. 

GCP-mukaisessa tutkimuksessa (plasebokontrolloitu, prospektiivinen randomisoitu, kaksoissokko, monikeskustutkimus) naispuolisille rintasyöpäpotilaille annettiin standardisoitua lektiini- mistelivalmistetta täydentämään tavanomaista standardi terapiaa. Kun ottaa huomioon hoitoaikomuksen analyysin perusteella, terapiaryhmä päätyi huomattavasti parempiin tuloksiin suhteessa primääri-parametreihin (ei-toivotut lääkeainevaikutukset ja elämänlaatu). Tätä tutkimusta ei olla vielä julkaistu vertaistutkitussa julkaisussa, koska tutkimusta ei ole saatettu vielä loppuun ja tulokset ovat valmistajan mukaan alustavia [3,16].

Kontrolloitu kliininen tutkimus, jossa 38 potilasta (miehiä/naisia) joilla pahanlaatuisia glioomia (WHO vaihe II/IV) [11,12] johti seuraavaan tulokseen: 1) huomattavia parannuksia immuunistatuksessa ja elämänlaadussa aktiivisessa (terapia-) ryhmässä verrattuna kontrolliryhmään, 2) suuntaus pidempään uusintavapaaseen aikaan, 3) tilastotieteellisesti huomattava pidennys kokonaiseen eloonjäämisaikaan aktiivisessa (terapia) ryhmässä verrattuna kontrolliryhmään (9.9 + 2.1 kk). Nämä lupaavat tulokset pitää vielä vahvistaa  GCP-mukaisessa , prospektiivisessa, randomisoidussa, monikeskustutkimuksessa. Tulokset eivät vielä voi todistaa varmuudella misteliterapian tehokkuutta glioblastooma-tapauksissa.

Farmako-epidemiologisessa kontrolloidussa, retrolektiivisessä monikeskuskohorttitutkimuksessa (hyvän epidemiologisen käytännön mukaan) rekrytoitiin 689 naispuolista potilasta, joilla oli primaari rintasyöpä. Heitä hoidettiin vuodesta 1988 vuoteen 1997. Kontrolliryhmä (n=470 potilasta) saivat onkologista standarditerapiaa (leikkaus-, kemo- ja/tai säde- ja/tai hormonihoito), testiryhmä  (n=219 potilasta) sai lisäksi täydentävän lektiini standardoidun mistelivalmisteen. Testiryhmän täydentävä misteliuuteterapia johti huomattavaan standarditerapian sivuvaikutusten vähenemiseen [20].

Laajan pitkäaikaisen epidemiologisen tutkimuksen puitteissa, 369 naispotilasparin piirissä suoritettiin vertausparitutkimus sekä kaksi randomisoitua tutkimusta pienemmässä potilasryhmässä, jotta saataisiin selville pitkäaikaisten fermentoitujen misteliuuteterapioiden vaikutus eloonjäämisaikaan ja potilaiden itsesäätelyyn. Misteliuutteilla hoidettujen potilaiden elinaika oli tilastollisesti huomattavasti pidempi. Laskelmat yksittäisille tuumorityypeille johtivat tilastollisesti huomattaviin tuloksiin peräsuoli-, paksusuoli-, rinta-, ja pienisoluisessa bronkiaalikarsinoomissa, mutta eivät kuitenkaan vatsa- tai ei-pienisoluisessa bronkiaalikarsinoomassa. Myös itsesäätelyn aste korreloi tilastollisesti huomattavan paljon eloonjäämisajan kanssa ja potilaat (miehiä/naisia) jotka saivat misteliterapiaa osoittivat parempaa itsesäätelyä. Niistä potilaspareista jotka osoittivat identtisiä itsesäätelyäasteita, ne joita hoidettiin misteliuutteilla elivät huomattavasti pidempään. Tämä tulos osoittaa synergistä tehoa misteliterapian ja itsesäätelyn välillä ja kumoaa oletuksen, että pidempi eloonjäämisaika misteliterapian ansioista johtuu puolueellisesta valinnasta [7].

Suurimman osan yllämainituista metodologisista ongelmista pystyttiin voittamaan prospektiivisessa randomisoidussa kliinisessä monikeskustutkimuksessa, joka tehtiin lääkerekisteröintitutkimuksena GCP-ICH ohjeiden ja Kiinan viranomaisten sääntöjen mukaan. Tässä tutkimuksessa 233 mies- ja naispotilasta (keuhko-, rinta- ja munasarjasyöpä) saivat standardi kemoterapian lisäksi  komplementtina standardisoitua misteliuutetta (Helixor A) yksilöllisenä optimaaliannoksena tai lentinan – laajasti tunnettu fytoterapeuttinen aine Aasiassa jolla on todistettua tehoa immuunivasteeseen ja elämänlaatuun kemoterapian aikana. Kontrolliryhmään verrattuna, komplementaarinen misteliterapia johti huomattaviin kemoterapiaan liitettyjen sivuvaikutusten määrän ja vakavuuden vähenemiseen.  Kolme eri tapaa mitata elämänlaatua (Karnofsky performance index, FLIC kysely, TCM score) osoittivat yhdenmukaisesti tilastollisesti huomattavan kohennuksen elämänlaadussa, fyysisesssä statuksessa ja aktiivisuudesa sekä hyvänolontunteessa ja ruokahalussa. Kivun sekä väsymyksen tunteet puolestaan vähenivät [21]. Sokkouttamisen ongelma ratkaistiin tyylikkäästi seuraavalla tavalla:  lentinan kontrolliryhmä sai Kiinassa ja Japanissa hyvin tunnettua immuunijärjestelmää stimuloivaa ainetta ja tällä tavalla merkityksellisen vaikutuksen ja informaation puolueellisuuden todennäköisyyttä pystyttiin huomattavasti vähentämään.
Kaikki sisäiset ja ulkoiset laatukriteerit, kuten GCP-ICH:n mukainen toiminta ja tutkimuksen korkea transparenssi (yksityiskohtaiset potilastiedot, terapian modaliteetit, keskenjättäneet, alaryhmä- analyysit) tulevat olemaan suuntaa-antavia kaikille tuleville mistelitutkimuksien laadulle.

Kirjallisuus

[1] Matthes, H.: Onkologische Misteltherapie aus klinisch-anthroposophischer Sicht, in Scheer, R. et al (Hrg.). Die Mistel in der Tumortherapie. KVC Verlag, Essen 2001, 253 – 274

[2] Liedtke, S.: Wie Patienten durch Misteltherapie gewinnen. Ärztezeitschrift für Naturheilverfahren 12, 2002, 806

[3] Kienle, G.S., Berino, F., Büssing, A. et al: Mistletoe in cancer – a systematic review in controlled clinical trials. European Journal of Medical Research 8, 2003, 109 – 119

[4] Dold, U., Edler, L., Mäurer, H.Ch. et al.: Krebszusatztherapie beim fortgeschrittenen nichtkleinzelligen Bronchialkarzinom. Georg Thieme, Stuttgart, New York 1991

[5] Douwes, F.R., Kalden, M., Frank, G., Holzhauer, P.: Behandlung des fortgeschrittenen kolorektalen Karzinoms. Deutsche Zeitschrift für Onkologie 20, 3, 1988, 63-67

[6] Fellmer, Ch., Fellmer, K.E.: Nachbehandlung bestrahlter Genitalkarzinome mit dem Viscum-album-Präparat „Iscador“. Krebsarzt 21, 3, 1966, 174-185

[7] Grossarth-Maticek, R., Kiene, H., Baumgartner, S., Ziegler, R.: Use of Iscador, an extract of European mistletoe (Viscum album), in cancer treatment: prospective nonrandomized and randomized matched-pair studies nested within a cohort study. Altern Ther Health Med 7, 3, 2001, 57-78

[8] Gutsch, J., Berger, H., Scholz, G., Denck, H.: Prospektive Studie beim radikal operierten Mammakarzinom mit Polychemotherapie, Helixor_ und unbehandelter Kontrolle. Onkologie 4, 1988, 94-100

[9] Heiny, B.M.: Additive Therapie mit standardisiertem Mistelextrakt reduziert die Leukopenie und verbessert die Lebensqualität von Patientinnen mit fortgeschrittenem Mammakarzinom unter palliativer Chemotherapie (VEC-Schema). Krebsmedizin 12, 1991, 1-14

[10] Heiny, B.M., Albrecht, V.: Komplementäre Therapie mit Mistellektin-I-normiertem Extrakt. Lebensqualitätsstabilisierung beim fortgeschrittenen kolorektalen Karzinom – Fakt oder Fiktion? Med Welt 48, 1997, 419-423

[11] Lenartz, D., Dott, U., Menzel, J., Schierholz, J.M., Beuth, J.: Immunoprotective activity of the galactoside-specific lectin from mistletoe after tumor destructive therapy in glioma patients. Anticancer Research 16, 1996, 3799-3802

[12] Lenartz, D., Dott, U., Menzel, J., Beuth, J.: Survival of glioma patients after complementary treatment with galactoside-specific lectin from mistletoe. Anticancer Research 2000, 2073 – 2076

[13] Salzer, G.: Prospektiv randomisierte Studie: Operiertes Magenkarzinom – Adjuvante Behandlung mit Iscador. Dtsch Zschr Onkol 20, 4, 1988, 90-93

[14] Salzer, G., Havelec, L.: Rezidivprophylaxe bei operierten Bronchuskarzinompatienten mit dem Mistelpräparat Iscador – Ergebnisse eines klinischen Versuchs aus den Jahren 1969-1971. Onkologie 1, 6, 1978, 262-267

[15] Salzer, G., Havelec, L.: Adjuvante Iscador-Behandlung nach operiertem Magenkarzinom. Ergebnisse einer randomisierten Studie. Krebsgeschehen 15, 4, 1983, 106-110

[16] Wetzel, D., Schäfer, M.: Results of a randomised placebo-controlled multicentre study with PS76A2 (standardised mistletoe preparation) in patients with breast cancer receiving adjuvant chemotherapy. Phytomedicine Supplement II, 2000, 34

[17] Kleijnen, J., Knipschild, P.: Mistletoe treatment for cancer – review of controlled trials in humans. Phytomedicine 1, 1994, 255 – 260

[18] Nygren P., Glimelius B.: The Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU) report on cancer chemotherapy – project objectives, the working process, key definitions and general aspects on cancer trial methodology and interpretation. Acta Oncol. 40 (2/3), 2001, 155 – 165

[19] Steuer-Vogt, M., Bonkovsky, V., Ambrosch, P., et al.: The effect of adjuvant mistletoe treatment programme in resected head and neck cancer patients. A randomized controlled clinical trial. European Journal of Cancer 37, 2001, 23 – 31

[20] Schumacher, K., Schneider, B., Reich et al: Influence of postoperative complementary treatment with lectin-standardized mistletoe extract on breast cancer patients. A controlled epidemiological multicentric retrolective cohort study. Anticancer Research 2003, im Druck

[21] Piao, B.K., Wang, Y.X., Xie, G.R. et al.: Impact of complementary mistletoe extract treatment on quality of life in breast, ovarian and non-small cell lung cancer patients. A prospective randomized controlled clinical trial. Anticancer Research,24, 2004, 303-310.


© Dr. med. Dietrich Schlodder/PD Dr.med.Dr.rer.nat. Jörg M. Schierholz
Fischermuhle 1
,
DE-72348 Rosenfeld